täsmäyttäminen

Finnish

Etymology

täsmäyttää +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtæsmæytːæminen/, [ˈt̪æs̠mæˌyt̪ːæˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): täs‧mä‧yt‧tä‧mi‧nen

Noun

täsmäyttäminen

  1. verbal noun of täsmäyttää
    1. (accounting) reconciliation (process of matching accounting records and bank statements)

Declension
Inflection of täsmäyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative täsmäyttäminen täsmäyttämiset
genitive täsmäyttämisen täsmäyttämisten
täsmäyttämisien
partitive täsmäyttämistä täsmäyttämisiä
illative täsmäyttämiseen täsmäyttämisiin
singular plural
nominative täsmäyttäminen täsmäyttämiset
accusative nom. täsmäyttäminen täsmäyttämiset
gen. täsmäyttämisen
genitive täsmäyttämisen täsmäyttämisten
täsmäyttämisien
partitive täsmäyttämistä täsmäyttämisiä
inessive täsmäyttämisessä täsmäyttämisissä
elative täsmäyttämisestä täsmäyttämisistä
illative täsmäyttämiseen täsmäyttämisiin
adessive täsmäyttämisellä täsmäyttämisillä
ablative täsmäyttämiseltä täsmäyttämisiltä
allative täsmäyttämiselle täsmäyttämisille
essive täsmäyttämisenä täsmäyttämisinä
translative täsmäyttämiseksi täsmäyttämisiksi
abessive täsmäyttämisettä täsmäyttämisittä
instructive — täsmäyttämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of täsmäyttäminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative täsmäyttämiseni täsmäyttämiseni
accusative nom. täsmäyttämiseni täsmäyttämiseni
gen. täsmäyttämiseni
genitive täsmäyttämiseni täsmäyttämisteni
täsmäyttämisieni
partitive täsmäyttämistäni täsmäyttämisiäni
inessive täsmäyttämisessäni täsmäyttämisissäni
elative täsmäyttämisestäni täsmäyttämisistäni
illative täsmäyttämiseeni täsmäyttämisiini
adessive täsmäyttämiselläni täsmäyttämisilläni
ablative täsmäyttämiseltäni täsmäyttämisiltäni
allative täsmäyttämiselleni täsmäyttämisilleni
essive täsmäyttämisenäni täsmäyttämisinäni
translative täsmäyttämisekseni täsmäyttämisikseni
abessive täsmäyttämisettäni täsmäyttämisittäni
instructive — —
comitative — täsmäyttämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative täsmäyttämisesi täsmäyttämisesi
accusative nom. täsmäyttämisesi täsmäyttämisesi
gen. täsmäyttämisesi
genitive täsmäyttämisesi täsmäyttämistesi
täsmäyttämisiesi
partitive täsmäyttämistäsi täsmäyttämisiäsi
inessive täsmäyttämisessäsi täsmäyttämisissäsi
elative täsmäyttämisestäsi täsmäyttämisistäsi
illative täsmäyttämiseesi täsmäyttämisiisi
adessive täsmäyttämiselläsi täsmäyttämisilläsi
ablative täsmäyttämiseltäsi täsmäyttämisiltäsi
allative täsmäyttämisellesi täsmäyttämisillesi
essive täsmäyttämisenäsi täsmäyttämisinäsi
translative täsmäyttämiseksesi täsmäyttämisiksesi
abessive täsmäyttämisettäsi täsmäyttämisittäsi
instructive — —
comitative — täsmäyttämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative täsmäyttämisemme täsmäyttämisemme
accusative nom. täsmäyttämisemme täsmäyttämisemme
gen. täsmäyttämisemme
genitive täsmäyttämisemme täsmäyttämistemme
täsmäyttämisiemme
partitive täsmäyttämistämme täsmäyttämisiämme
inessive täsmäyttämisessämme täsmäyttämisissämme
elative täsmäyttämisestämme täsmäyttämisistämme
illative täsmäyttämiseemme täsmäyttämisiimme
adessive täsmäyttämisellämme täsmäyttämisillämme
ablative täsmäyttämiseltämme täsmäyttämisiltämme
allative täsmäyttämisellemme täsmäyttämisillemme
essive täsmäyttämisenämme täsmäyttämisinämme
translative täsmäyttämiseksemme täsmäyttämisiksemme
abessive täsmäyttämisettämme täsmäyttämisittämme
instructive — —
comitative — täsmäyttämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative täsmäyttämisenne täsmäyttämisenne
accusative nom. täsmäyttämisenne täsmäyttämisenne
gen. täsmäyttämisenne
genitive täsmäyttämisenne täsmäyttämistenne
täsmäyttämisienne
partitive täsmäyttämistänne täsmäyttämisiänne
inessive täsmäyttämisessänne täsmäyttämisissänne
elative täsmäyttämisestänne täsmäyttämisistänne
illative täsmäyttämiseenne täsmäyttämisiinne
adessive täsmäyttämisellänne täsmäyttämisillänne
ablative täsmäyttämiseltänne täsmäyttämisiltänne
allative täsmäyttämisellenne täsmäyttämisillenne
essive täsmäyttämisenänne täsmäyttämisinänne
translative täsmäyttämiseksenne täsmäyttämisiksenne
abessive täsmäyttämisettänne täsmäyttämisittänne
instructive — —
comitative — täsmäyttämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative täsmäyttämisensä täsmäyttämisensä
accusative nom. täsmäyttämisensä täsmäyttämisensä
gen. täsmäyttämisensä
genitive täsmäyttämisensä täsmäyttämistensä
täsmäyttämisiensä
partitive täsmäyttämistään
täsmäyttämistänsä		 täsmäyttämisiään
täsmäyttämisiänsä
inessive täsmäyttämisessään
täsmäyttämisessänsä		 täsmäyttämisissään
täsmäyttämisissänsä
elative täsmäyttämisestään
täsmäyttämisestänsä		 täsmäyttämisistään
täsmäyttämisistänsä
illative täsmäyttämiseensä täsmäyttämisiinsä
adessive täsmäyttämisellään
täsmäyttämisellänsä		 täsmäyttämisillään
täsmäyttämisillänsä
ablative täsmäyttämiseltään
täsmäyttämiseltänsä		 täsmäyttämisiltään
täsmäyttämisiltänsä
allative täsmäyttämiselleen
täsmäyttämisellensä		 täsmäyttämisilleen
täsmäyttämisillensä
essive täsmäyttämisenään
täsmäyttämisenänsä		 täsmäyttämisinään
täsmäyttämisinänsä
translative täsmäyttämisekseen
täsmäyttämiseksensä		 täsmäyttämisikseen
täsmäyttämisiksensä
abessive täsmäyttämisettään
täsmäyttämisettänsä		 täsmäyttämisittään
täsmäyttämisittänsä
instructive — —
comitative — täsmäyttämisineen
täsmäyttämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.