meriheinä

Finnish

Etymology

meri +‎ heinä

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈmeriˌhei̯næ/, [ˈme̞riˌhe̞i̯næ]
  • Rhymes: -einæ
  • Syllabification(key): me‧ri‧hei‧nä

Noun

meriheinä

  1. seagrass

Declension
Inflection of meriheinä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative meriheinä meriheinät
genitive meriheinän meriheinien
partitive meriheinää meriheiniä
illative meriheinään meriheiniin
singular plural
nominative meriheinä meriheinät
accusative nom. meriheinä meriheinät
gen. meriheinän
genitive meriheinän meriheinien
meriheinäinrare
partitive meriheinää meriheiniä
inessive meriheinässä meriheinissä
elative meriheinästä meriheinistä
illative meriheinään meriheiniin
adessive meriheinällä meriheinillä
ablative meriheinältä meriheiniltä
allative meriheinälle meriheinille
essive meriheinänä meriheininä
translative meriheinäksi meriheiniksi
abessive meriheinättä meriheinittä
instructive — meriheinin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of meriheinä (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative meriheinäni meriheinäni
accusative nom. meriheinäni meriheinäni
gen. meriheinäni
genitive meriheinäni meriheinieni
meriheinäinirare
partitive meriheinääni meriheiniäni
inessive meriheinässäni meriheinissäni
elative meriheinästäni meriheinistäni
illative meriheinääni meriheiniini
adessive meriheinälläni meriheinilläni
ablative meriheinältäni meriheiniltäni
allative meriheinälleni meriheinilleni
essive meriheinänäni meriheininäni
translative meriheinäkseni meriheinikseni
abessive meriheinättäni meriheinittäni
instructive — —
comitative — meriheinineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative meriheinäsi meriheinäsi
accusative nom. meriheinäsi meriheinäsi
gen. meriheinäsi
genitive meriheinäsi meriheiniesi
meriheinäisirare
partitive meriheinääsi meriheiniäsi
inessive meriheinässäsi meriheinissäsi
elative meriheinästäsi meriheinistäsi
illative meriheinääsi meriheiniisi
adessive meriheinälläsi meriheinilläsi
ablative meriheinältäsi meriheiniltäsi
allative meriheinällesi meriheinillesi
essive meriheinänäsi meriheininäsi
translative meriheinäksesi meriheiniksesi
abessive meriheinättäsi meriheinittäsi
instructive — —
comitative — meriheininesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative meriheinämme meriheinämme
accusative nom. meriheinämme meriheinämme
gen. meriheinämme
genitive meriheinämme meriheiniemme
meriheinäimmerare
partitive meriheinäämme meriheiniämme
inessive meriheinässämme meriheinissämme
elative meriheinästämme meriheinistämme
illative meriheinäämme meriheiniimme
adessive meriheinällämme meriheinillämme
ablative meriheinältämme meriheiniltämme
allative meriheinällemme meriheinillemme
essive meriheinänämme meriheininämme
translative meriheinäksemme meriheiniksemme
abessive meriheinättämme meriheinittämme
instructive — —
comitative — meriheininemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative meriheinänne meriheinänne
accusative nom. meriheinänne meriheinänne
gen. meriheinänne
genitive meriheinänne meriheinienne
meriheinäinnerare
partitive meriheinäänne meriheiniänne
inessive meriheinässänne meriheinissänne
elative meriheinästänne meriheinistänne
illative meriheinäänne meriheiniinne
adessive meriheinällänne meriheinillänne
ablative meriheinältänne meriheiniltänne
allative meriheinällenne meriheinillenne
essive meriheinänänne meriheininänne
translative meriheinäksenne meriheiniksenne
abessive meriheinättänne meriheinittänne
instructive — —
comitative — meriheininenne
third-person possessor
singular plural
nominative meriheinänsä meriheinänsä
accusative nom. meriheinänsä meriheinänsä
gen. meriheinänsä
genitive meriheinänsä meriheiniensä
meriheinäinsärare
partitive meriheinäänsä meriheiniään
meriheiniänsä
inessive meriheinässään
meriheinässänsä		 meriheinissään
meriheinissänsä
elative meriheinästään
meriheinästänsä		 meriheinistään
meriheinistänsä
illative meriheinäänsä meriheiniinsä
adessive meriheinällään
meriheinällänsä		 meriheinillään
meriheinillänsä
ablative meriheinältään
meriheinältänsä		 meriheiniltään
meriheiniltänsä
allative meriheinälleen
meriheinällensä		 meriheinilleen
meriheinillensä
essive meriheinänään
meriheinänänsä		 meriheininään
meriheininänsä
translative meriheinäkseen
meriheinäksensä		 meriheinikseen
meriheiniksensä
abessive meriheinättään
meriheinättänsä		 meriheinittään
meriheinittänsä
instructive — —
comitative — meriheinineen
meriheininensä

Ingrian

Etymology

From meri (“sea”) +‎ heinä (“grass”). Akin to Finnish meriheinä.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmeriˌhei̯næ/, [ˈme̞riˌhe̞i̯n]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈmeriˌhei̯næ/, [ˈme̞riˌhe̞i̯næ]
  • Rhymes: -ei̯n, -ei̯næ
  • Hyphenation: me‧ri‧hei‧nä

Noun

meriheinä

  1. seagrass

Declension
Declension of meriheinä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative meriheinä meriheinät
genitive meriheinän meriheiniin
partitive meriheinää meriheiniä
illative meriheinää meriheinii
inessive meriheinääs meriheiniis
elative meriheinäst meriheinist
allative meriheinälle meriheinille
adessive meriheinääl meriheiniil
ablative meriheinält meriheinilt
translative meriheinäks meriheiniks
essive meriheinännä, meriheinään meriheininnä, meriheiniin
exessive1) meriheinänt meriheinint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Antonyms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 305
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.