kiteeläinen

Finnish

Etymology

Kitee +‎ -läinen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkiteːlæi̯nen/, [ˈk̟it̪e̞ːˌlæi̯ne̞n]
  • Rhymes: -æinen
  • Syllabification(key): ki‧tee‧läi‧nen

Adjective

kiteeläinen

  1. from, related or pertaining to Kitee

Declension
Inflection of kiteeläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiteeläinen kiteeläiset
genitive kiteeläisen kiteeläisten
kiteeläisien
partitive kiteeläistä kiteeläisiä
illative kiteeläiseen kiteeläisiin
singular plural
nominative kiteeläinen kiteeläiset
accusative nom. kiteeläinen kiteeläiset
gen. kiteeläisen
genitive kiteeläisen kiteeläisten
kiteeläisien
partitive kiteeläistä kiteeläisiä
inessive kiteeläisessä kiteeläisissä
elative kiteeläisestä kiteeläisistä
illative kiteeläiseen kiteeläisiin
adessive kiteeläisellä kiteeläisillä
ablative kiteeläiseltä kiteeläisiltä
allative kiteeläiselle kiteeläisille
essive kiteeläisenä kiteeläisinä
translative kiteeläiseksi kiteeläisiksi
instructive — kiteeläisin
abessive kiteeläisettä kiteeläisittä
comitative — kiteeläisine
Possessive forms of kiteeläinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiteeläiseni kiteeläiseni
accusative nom. kiteeläiseni kiteeläiseni
gen. kiteeläiseni
genitive kiteeläiseni kiteeläisteni
kiteeläisieni
partitive kiteeläistäni kiteeläisiäni
inessive kiteeläisessäni kiteeläisissäni
elative kiteeläisestäni kiteeläisistäni
illative kiteeläiseeni kiteeläisiini
adessive kiteeläiselläni kiteeläisilläni
ablative kiteeläiseltäni kiteeläisiltäni
allative kiteeläiselleni kiteeläisilleni
essive kiteeläisenäni kiteeläisinäni
translative kiteeläisekseni kiteeläisikseni
instructive — —
abessive kiteeläisettäni kiteeläisittäni
comitative — kiteeläisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiteeläisesi kiteeläisesi
accusative nom. kiteeläisesi kiteeläisesi
gen. kiteeläisesi
genitive kiteeläisesi kiteeläistesi
kiteeläisiesi
partitive kiteeläistäsi kiteeläisiäsi
inessive kiteeläisessäsi kiteeläisissäsi
elative kiteeläisestäsi kiteeläisistäsi
illative kiteeläiseesi kiteeläisiisi
adessive kiteeläiselläsi kiteeläisilläsi
ablative kiteeläiseltäsi kiteeläisiltäsi
allative kiteeläisellesi kiteeläisillesi
essive kiteeläisenäsi kiteeläisinäsi
translative kiteeläiseksesi kiteeläisiksesi
instructive — —
abessive kiteeläisettäsi kiteeläisittäsi
comitative — kiteeläisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiteeläisemme kiteeläisemme
accusative nom. kiteeläisemme kiteeläisemme
gen. kiteeläisemme
genitive kiteeläisemme kiteeläistemme
kiteeläisiemme
partitive kiteeläistämme kiteeläisiämme
inessive kiteeläisessämme kiteeläisissämme
elative kiteeläisestämme kiteeläisistämme
illative kiteeläiseemme kiteeläisiimme
adessive kiteeläisellämme kiteeläisillämme
ablative kiteeläiseltämme kiteeläisiltämme
allative kiteeläisellemme kiteeläisillemme
essive kiteeläisenämme kiteeläisinämme
translative kiteeläiseksemme kiteeläisiksemme
instructive — —
abessive kiteeläisettämme kiteeläisittämme
comitative — kiteeläisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiteeläisenne kiteeläisenne
accusative nom. kiteeläisenne kiteeläisenne
gen. kiteeläisenne
genitive kiteeläisenne kiteeläistenne
kiteeläisienne
partitive kiteeläistänne kiteeläisiänne
inessive kiteeläisessänne kiteeläisissänne
elative kiteeläisestänne kiteeläisistänne
illative kiteeläiseenne kiteeläisiinne
adessive kiteeläisellänne kiteeläisillänne
ablative kiteeläiseltänne kiteeläisiltänne
allative kiteeläisellenne kiteeläisillenne
essive kiteeläisenänne kiteeläisinänne
translative kiteeläiseksenne kiteeläisiksenne
instructive — —
abessive kiteeläisettänne kiteeläisittänne
comitative — kiteeläisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiteeläisensä kiteeläisensä
accusative nom. kiteeläisensä kiteeläisensä
gen. kiteeläisensä
genitive kiteeläisensä kiteeläistensä
kiteeläisiensä
partitive kiteeläistään
kiteeläistänsä		 kiteeläisiään
kiteeläisiänsä
inessive kiteeläisessään
kiteeläisessänsä		 kiteeläisissään
kiteeläisissänsä
elative kiteeläisestään
kiteeläisestänsä		 kiteeläisistään
kiteeläisistänsä
illative kiteeläiseensä kiteeläisiinsä
adessive kiteeläisellään
kiteeläisellänsä		 kiteeläisillään
kiteeläisillänsä
ablative kiteeläiseltään
kiteeläiseltänsä		 kiteeläisiltään
kiteeläisiltänsä
allative kiteeläiselleen
kiteeläisellensä		 kiteeläisilleen
kiteeläisillensä
essive kiteeläisenään
kiteeläisenänsä		 kiteeläisinään
kiteeläisinänsä
translative kiteeläisekseen
kiteeläiseksensä		 kiteeläisikseen
kiteeläisiksensä
instructive — —
abessive kiteeläisettään
kiteeläisettänsä		 kiteeläisittään
kiteeläisittänsä
comitative — kiteeläisineen
kiteeläisinensä

Noun

kiteeläinen

  1. a person from or living in Kitee

Declension
Inflection of kiteeläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiteeläinen kiteeläiset
genitive kiteeläisen kiteeläisten
kiteeläisien
partitive kiteeläistä kiteeläisiä
illative kiteeläiseen kiteeläisiin
singular plural
nominative kiteeläinen kiteeläiset
accusative nom. kiteeläinen kiteeläiset
gen. kiteeläisen
genitive kiteeläisen kiteeläisten
kiteeläisien
partitive kiteeläistä kiteeläisiä
inessive kiteeläisessä kiteeläisissä
elative kiteeläisestä kiteeläisistä
illative kiteeläiseen kiteeläisiin
adessive kiteeläisellä kiteeläisillä
ablative kiteeläiseltä kiteeläisiltä
allative kiteeläiselle kiteeläisille
essive kiteeläisenä kiteeläisinä
translative kiteeläiseksi kiteeläisiksi
instructive — kiteeläisin
abessive kiteeläisettä kiteeläisittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiteeläinen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiteeläiseni kiteeläiseni
accusative nom. kiteeläiseni kiteeläiseni
gen. kiteeläiseni
genitive kiteeläiseni kiteeläisteni
kiteeläisieni
partitive kiteeläistäni kiteeläisiäni
inessive kiteeläisessäni kiteeläisissäni
elative kiteeläisestäni kiteeläisistäni
illative kiteeläiseeni kiteeläisiini
adessive kiteeläiselläni kiteeläisilläni
ablative kiteeläiseltäni kiteeläisiltäni
allative kiteeläiselleni kiteeläisilleni
essive kiteeläisenäni kiteeläisinäni
translative kiteeläisekseni kiteeläisikseni
instructive — —
abessive kiteeläisettäni kiteeläisittäni
comitative — kiteeläisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiteeläisesi kiteeläisesi
accusative nom. kiteeläisesi kiteeläisesi
gen. kiteeläisesi
genitive kiteeläisesi kiteeläistesi
kiteeläisiesi
partitive kiteeläistäsi kiteeläisiäsi
inessive kiteeläisessäsi kiteeläisissäsi
elative kiteeläisestäsi kiteeläisistäsi
illative kiteeläiseesi kiteeläisiisi
adessive kiteeläiselläsi kiteeläisilläsi
ablative kiteeläiseltäsi kiteeläisiltäsi
allative kiteeläisellesi kiteeläisillesi
essive kiteeläisenäsi kiteeläisinäsi
translative kiteeläiseksesi kiteeläisiksesi
instructive — —
abessive kiteeläisettäsi kiteeläisittäsi
comitative — kiteeläisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiteeläisemme kiteeläisemme
accusative nom. kiteeläisemme kiteeläisemme
gen. kiteeläisemme
genitive kiteeläisemme kiteeläistemme
kiteeläisiemme
partitive kiteeläistämme kiteeläisiämme
inessive kiteeläisessämme kiteeläisissämme
elative kiteeläisestämme kiteeläisistämme
illative kiteeläiseemme kiteeläisiimme
adessive kiteeläisellämme kiteeläisillämme
ablative kiteeläiseltämme kiteeläisiltämme
allative kiteeläisellemme kiteeläisillemme
essive kiteeläisenämme kiteeläisinämme
translative kiteeläiseksemme kiteeläisiksemme
instructive — —
abessive kiteeläisettämme kiteeläisittämme
comitative — kiteeläisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiteeläisenne kiteeläisenne
accusative nom. kiteeläisenne kiteeläisenne
gen. kiteeläisenne
genitive kiteeläisenne kiteeläistenne
kiteeläisienne
partitive kiteeläistänne kiteeläisiänne
inessive kiteeläisessänne kiteeläisissänne
elative kiteeläisestänne kiteeläisistänne
illative kiteeläiseenne kiteeläisiinne
adessive kiteeläisellänne kiteeläisillänne
ablative kiteeläiseltänne kiteeläisiltänne
allative kiteeläisellenne kiteeläisillenne
essive kiteeläisenänne kiteeläisinänne
translative kiteeläiseksenne kiteeläisiksenne
instructive — —
abessive kiteeläisettänne kiteeläisittänne
comitative — kiteeläisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiteeläisensä kiteeläisensä
accusative nom. kiteeläisensä kiteeläisensä
gen. kiteeläisensä
genitive kiteeläisensä kiteeläistensä
kiteeläisiensä
partitive kiteeläistään
kiteeläistänsä		 kiteeläisiään
kiteeläisiänsä
inessive kiteeläisessään
kiteeläisessänsä		 kiteeläisissään
kiteeläisissänsä
elative kiteeläisestään
kiteeläisestänsä		 kiteeläisistään
kiteeläisistänsä
illative kiteeläiseensä kiteeläisiinsä
adessive kiteeläisellään
kiteeläisellänsä		 kiteeläisillään
kiteeläisillänsä
ablative kiteeläiseltään
kiteeläiseltänsä		 kiteeläisiltään
kiteeläisiltänsä
allative kiteeläiselleen
kiteeläisellensä		 kiteeläisilleen
kiteeläisillensä
essive kiteeläisenään
kiteeläisenänsä		 kiteeläisinään
kiteeläisinänsä
translative kiteeläisekseen
kiteeläiseksensä		 kiteeläisikseen
kiteeläisiksensä
instructive — —
abessive kiteeläisettään
kiteeläisettänsä		 kiteeläisittään
kiteeläisittänsä
comitative — kiteeläisineen
kiteeläisinensä

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.