kesäaika

Finnish

Etymology

kesä +‎ aika

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkesæˌɑi̯kɑ/, [ˈk̟e̞s̠æˌɑ̝i̯kɑ̝]
  • Rhymes: -ɑikɑ
  • Syllabification(key): ke‧sä‧ai‧ka

Noun

kesäaika

  1. summertime, summer time (time during the summer)
  2. daylight saving time, daylight savings time, summer time

Declension
Inflection of kesäaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)
nominative kesäaika kesäajat
genitive kesäajan kesäaikojen
partitive kesäaikaa kesäaikoja
illative kesäaikaan kesäaikoihin
singular plural
nominative kesäaika kesäajat
accusative nom. kesäaika kesäajat
gen. kesäajan
genitive kesäajan kesäaikojen
kesäaikainrare
partitive kesäaikaa kesäaikoja
inessive kesäajassa kesäajoissa
elative kesäajasta kesäajoista
illative kesäaikaan kesäaikoihin
adessive kesäajalla kesäajoilla
ablative kesäajalta kesäajoilta
allative kesäajalle kesäajoille
essive kesäaikana kesäaikoina
translative kesäajaksi kesäajoiksi
abessive kesäajatta kesäajoitta
instructive — kesäajoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kesäaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kesäaikani kesäaikani
accusative nom. kesäaikani kesäaikani
gen. kesäaikani
genitive kesäaikani kesäaikojeni
kesäaikainirare
partitive kesäaikaani kesäaikojani
inessive kesäajassani kesäajoissani
elative kesäajastani kesäajoistani
illative kesäaikaani kesäaikoihini
adessive kesäajallani kesäajoillani
ablative kesäajaltani kesäajoiltani
allative kesäajalleni kesäajoilleni
essive kesäaikanani kesäaikoinani
translative kesäajakseni kesäajoikseni
abessive kesäajattani kesäajoittani
instructive — —
comitative — kesäaikoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kesäaikasi kesäaikasi
accusative nom. kesäaikasi kesäaikasi
gen. kesäaikasi
genitive kesäaikasi kesäaikojesi
kesäaikaisirare
partitive kesäaikaasi kesäaikojasi
inessive kesäajassasi kesäajoissasi
elative kesäajastasi kesäajoistasi
illative kesäaikaasi kesäaikoihisi
adessive kesäajallasi kesäajoillasi
ablative kesäajaltasi kesäajoiltasi
allative kesäajallesi kesäajoillesi
essive kesäaikanasi kesäaikoinasi
translative kesäajaksesi kesäajoiksesi
abessive kesäajattasi kesäajoittasi
instructive — —
comitative — kesäaikoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kesäaikamme kesäaikamme
accusative nom. kesäaikamme kesäaikamme
gen. kesäaikamme
genitive kesäaikamme kesäaikojemme
kesäaikaimmerare
partitive kesäaikaamme kesäaikojamme
inessive kesäajassamme kesäajoissamme
elative kesäajastamme kesäajoistamme
illative kesäaikaamme kesäaikoihimme
adessive kesäajallamme kesäajoillamme
ablative kesäajaltamme kesäajoiltamme
allative kesäajallemme kesäajoillemme
essive kesäaikanamme kesäaikoinamme
translative kesäajaksemme kesäajoiksemme
abessive kesäajattamme kesäajoittamme
instructive — —
comitative — kesäaikoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kesäaikanne kesäaikanne
accusative nom. kesäaikanne kesäaikanne
gen. kesäaikanne
genitive kesäaikanne kesäaikojenne
kesäaikainnerare
partitive kesäaikaanne kesäaikojanne
inessive kesäajassanne kesäajoissanne
elative kesäajastanne kesäajoistanne
illative kesäaikaanne kesäaikoihinne
adessive kesäajallanne kesäajoillanne
ablative kesäajaltanne kesäajoiltanne
allative kesäajallenne kesäajoillenne
essive kesäaikananne kesäaikoinanne
translative kesäajaksenne kesäajoiksenne
abessive kesäajattanne kesäajoittanne
instructive — —
comitative — kesäaikoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kesäaikansa kesäaikansa
accusative nom. kesäaikansa kesäaikansa
gen. kesäaikansa
genitive kesäaikansa kesäaikojensa
kesäaikainsarare
partitive kesäaikaansa kesäaikojaan
kesäaikojansa
inessive kesäajassaan
kesäajassansa		 kesäajoissaan
kesäajoissansa
elative kesäajastaan
kesäajastansa		 kesäajoistaan
kesäajoistansa
illative kesäaikaansa kesäaikoihinsa
adessive kesäajallaan
kesäajallansa		 kesäajoillaan
kesäajoillansa
ablative kesäajaltaan
kesäajaltansa		 kesäajoiltaan
kesäajoiltansa
allative kesäajalleen
kesäajallensa		 kesäajoilleen
kesäajoillensa
essive kesäaikanaan
kesäaikanansa		 kesäaikoinaan
kesäaikoinansa
translative kesäajakseen
kesäajaksensa		 kesäajoikseen
kesäajoiksensa
abessive kesäajattaan
kesäajattansa		 kesäajoittaan
kesäajoittansa
instructive — —
comitative — kesäaikoineen
kesäaikoinensa

Antonyms

Further reading

Ingrian

Etymology

From kesä (“summer”) +‎ aika (“time”). Akin to Finnish kesäaika.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkesæˌɑi̯kɑ/, [ˈke̞s̠æˌɑi̯k]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkesæˌɑi̯kɑ/, [ˈke̞ʒ̥æˌɑi̯ɡ̊ɑ]
  • Rhymes: -ɑi̯k, -ɑi̯kɑ
  • Hyphenation: ke‧sä‧ai‧ka

Noun

kesäaika

  1. summertime

Declension
Declension of kesäaika (type 3/kana, ik-j gradation)
singular plural
nominative kesäaika kesäajat
genitive kesäajan kesäaikoin
partitive kesäaikaa kesäaikoja
illative kesäaikaa kesäaikoi
inessive kesäajas kesäajois
elative kesäajast kesäajoist
allative kesäajalle kesäajoille
adessive kesäajal kesäajoil
ablative kesäajalt kesäajoilt
translative kesäajaks kesäajoiks
essive kesäaikanna, kesäaikaan kesäaikoinna, kesäaikoin
exessive1) kesäaikant kesäaikoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 5
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.