hyvänolontunne

Finnish

Etymology

hyvän +‎ olon +‎ tunne

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhyʋænˌolonˌtunːeˣ/, [ˈhyʋænˌo̞lo̞n̪ˌt̪unːe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -unːe
  • Syllabification(key): hy‧vän‧o‧lon‧tun‧ne

Noun

hyvänolontunne

  1. euphoria, pleasure, good feeling

Declension
Inflection of hyvänolontunne (Kotus type 48*J/hame, nt-nn gradation)
nominative hyvänolontunne hyvänolontunteet
genitive hyvänolontunteen hyvänolontunteiden
hyvänolontunteitten
partitive hyvänolontunnetta hyvänolontunteita
illative hyvänolontunteeseen hyvänolontunteisiin
hyvänolontunteihin
singular plural
nominative hyvänolontunne hyvänolontunteet
accusative nom. hyvänolontunne hyvänolontunteet
gen. hyvänolontunteen
genitive hyvänolontunteen hyvänolontunteiden
hyvänolontunteitten
partitive hyvänolontunnetta hyvänolontunteita
inessive hyvänolontunteessa hyvänolontunteissa
elative hyvänolontunteesta hyvänolontunteista
illative hyvänolontunteeseen hyvänolontunteisiin
hyvänolontunteihin
adessive hyvänolontunteella hyvänolontunteilla
ablative hyvänolontunteelta hyvänolontunteilta
allative hyvänolontunteelle hyvänolontunteille
essive hyvänolontunteena hyvänolontunteina
translative hyvänolontunteeksi hyvänolontunteiksi
abessive hyvänolontunteetta hyvänolontunteitta
instructive — hyvänolontuntein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hyvänolontunne (Kotus type 48*J/hame, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hyvänolontunteeni hyvänolontunteeni
accusative nom. hyvänolontunteeni hyvänolontunteeni
gen. hyvänolontunteeni
genitive hyvänolontunteeni hyvänolontunteideni
hyvänolontunteitteni
partitive hyvänolontunnettani hyvänolontunteitani
inessive hyvänolontunteessani hyvänolontunteissani
elative hyvänolontunteestani hyvänolontunteistani
illative hyvänolontunteeseeni hyvänolontunteisiini
hyvänolontunteihini
adessive hyvänolontunteellani hyvänolontunteillani
ablative hyvänolontunteeltani hyvänolontunteiltani
allative hyvänolontunteelleni hyvänolontunteilleni
essive hyvänolontunteenani hyvänolontunteinani
translative hyvänolontunteekseni hyvänolontunteikseni
abessive hyvänolontunteettani hyvänolontunteittani
instructive — —
comitative — hyvänolontunteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hyvänolontunteesi hyvänolontunteesi
accusative nom. hyvänolontunteesi hyvänolontunteesi
gen. hyvänolontunteesi
genitive hyvänolontunteesi hyvänolontunteidesi
hyvänolontunteittesi
partitive hyvänolontunnettasi hyvänolontunteitasi
inessive hyvänolontunteessasi hyvänolontunteissasi
elative hyvänolontunteestasi hyvänolontunteistasi
illative hyvänolontunteeseesi hyvänolontunteisiisi
hyvänolontunteihisi
adessive hyvänolontunteellasi hyvänolontunteillasi
ablative hyvänolontunteeltasi hyvänolontunteiltasi
allative hyvänolontunteellesi hyvänolontunteillesi
essive hyvänolontunteenasi hyvänolontunteinasi
translative hyvänolontunteeksesi hyvänolontunteiksesi
abessive hyvänolontunteettasi hyvänolontunteittasi
instructive — —
comitative — hyvänolontunteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hyvänolontunteemme hyvänolontunteemme
accusative nom. hyvänolontunteemme hyvänolontunteemme
gen. hyvänolontunteemme
genitive hyvänolontunteemme hyvänolontunteidemme
hyvänolontunteittemme
partitive hyvänolontunnettamme hyvänolontunteitamme
inessive hyvänolontunteessamme hyvänolontunteissamme
elative hyvänolontunteestamme hyvänolontunteistamme
illative hyvänolontunteeseemme hyvänolontunteisiimme
hyvänolontunteihimme
adessive hyvänolontunteellamme hyvänolontunteillamme
ablative hyvänolontunteeltamme hyvänolontunteiltamme
allative hyvänolontunteellemme hyvänolontunteillemme
essive hyvänolontunteenamme hyvänolontunteinamme
translative hyvänolontunteeksemme hyvänolontunteiksemme
abessive hyvänolontunteettamme hyvänolontunteittamme
instructive — —
comitative — hyvänolontunteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hyvänolontunteenne hyvänolontunteenne
accusative nom. hyvänolontunteenne hyvänolontunteenne
gen. hyvänolontunteenne
genitive hyvänolontunteenne hyvänolontunteidenne
hyvänolontunteittenne
partitive hyvänolontunnettanne hyvänolontunteitanne
inessive hyvänolontunteessanne hyvänolontunteissanne
elative hyvänolontunteestanne hyvänolontunteistanne
illative hyvänolontunteeseenne hyvänolontunteisiinne
hyvänolontunteihinne
adessive hyvänolontunteellanne hyvänolontunteillanne
ablative hyvänolontunteeltanne hyvänolontunteiltanne
allative hyvänolontunteellenne hyvänolontunteillenne
essive hyvänolontunteenanne hyvänolontunteinanne
translative hyvänolontunteeksenne hyvänolontunteiksenne
abessive hyvänolontunteettanne hyvänolontunteittanne
instructive — —
comitative — hyvänolontunteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hyvänolontunteensa hyvänolontunteensa
accusative nom. hyvänolontunteensa hyvänolontunteensa
gen. hyvänolontunteensa
genitive hyvänolontunteensa hyvänolontunteidensa
hyvänolontunteittensa
partitive hyvänolontunnettaan
hyvänolontunnettansa		 hyvänolontunteitaan
hyvänolontunteitansa
inessive hyvänolontunteessaan
hyvänolontunteessansa		 hyvänolontunteissaan
hyvänolontunteissansa
elative hyvänolontunteestaan
hyvänolontunteestansa		 hyvänolontunteistaan
hyvänolontunteistansa
illative hyvänolontunteeseensa hyvänolontunteisiinsa
hyvänolontunteihinsa
adessive hyvänolontunteellaan
hyvänolontunteellansa		 hyvänolontunteillaan
hyvänolontunteillansa
ablative hyvänolontunteeltaan
hyvänolontunteeltansa		 hyvänolontunteiltaan
hyvänolontunteiltansa
allative hyvänolontunteelleen
hyvänolontunteellensa		 hyvänolontunteilleen
hyvänolontunteillensa
essive hyvänolontunteenaan
hyvänolontunteenansa		 hyvänolontunteinaan
hyvänolontunteinansa
translative hyvänolontunteekseen
hyvänolontunteeksensa		 hyvänolontunteikseen
hyvänolontunteiksensa
abessive hyvänolontunteettaan
hyvänolontunteettansa		 hyvänolontunteittaan
hyvänolontunteittansa
instructive — —
comitative — hyvänolontunteineen
hyvänolontunteinensa

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.